Mehiläisvuosi

Kuten viimeksi opimme: Ei Aitoa kotiruokaa voita vieläkään mikään, myrkkyjä kannattaa vältellä jopa suussa, mehiläiset tuottaa sinne suuhun maukasta makeaa, biokemistikin on vain ihminen ja kannattaa tarkoin harkita sanomisiaan. Ihmetellään vielä mediasensuuria joka sensuroi jopa sanan Hattu määrätyissä asiayhteyksissä... Oikeasti aivoista kannattaa pitää hyvää huolta ihan vaan välillä vaikka jumpaten niitä jäljellä olevia soluja joita näin iän myötä tuntuu olevan aina vaan vähemmän ja vähemmän. Itse täyttelen sanaristikoita aina kun hiemankin aikaa riittää. Kirottuja olkoot nuo ristikoiden laatijat heidän aivoitustensa kanssa. Tiedä sitten josko
tuo aivojen  käyttö terveellistä lie kun välillä korvista hieman palaneen käry nousee mutta kannattaa kuitenkin kokeilla. Kesällä aivot joutuivat myös ylikierroksille kun tätä mehiläishoitoa aloitteli, sen verran haasteellista noiden surinapistiäisten kanssa touhuaminen nimittäin on.    

                                                                                                                 
                                 

Ja tästäpä sitten käydäänkin läpi kulunut

MEHILÄISVUOSI

Mitä siis on kesän aikana opittu, tai yritetty oppia noista työtehoseuran kateellisina seuraamista pikku urakoitsijoista? Eipä paljon mitään jos totta puhutaan, mutta yritys on kyllä ollut oppia mm. :

- Alku kesästä kun mehiläiset saapuivat talomme ympäristöä asustamaan oli ensimmäisiä toimenpiteitä vain tarkkailla että ei pääse tilan puute yllättämään siellä heidän kotonaan eli siis pesässä. No jossain vaiheessa alkaakin pesä käydä ahtaaksi kun Emo alkaa munimaan oikein urakalla ja kuoriuduttuaan toukasta tahtoo mehiläisiä jo tulla sen verran paljon että tekeekin mieli vanhan emon häippäistä vanhasta asumuksestaan vieden puolet pesäväestä mukanaan uutta kotia katsomaan. Näinhän minullekin tietenkin oli tapahtumassa sillä seurauksella että valtava mehiläisparvi muodostui pesän ulkopuolelle lentelemään. Olipahan melkoinen luonnon-näytelmä kun kymmenettuhannet pörriäiset alkoi tehdä muuttoa mutta asiantuntija apua käyttäen saatiin tuo parveiluinto onneksi nopeilla toimenpiteillä laantumaan rikkomalla pesässä olevat emokennot joka rauhoittikin pesän jälleen normaalitoimintaan. Eli yritämme oppia seuraavaa kautta ajatellen: Parveilun estäminen.

- Kiertelin jonkun verran mehiläisgurun kanssa hänen pesiään yrittäen ymmärtää edes jotain hänen tekemisistään. Mehiläispesän voi optimi tapauksissa jakaa jopa kahteen ns. jaokkeeseen kauden aikana joten keinot kuinka nuo jaokkeet tehdään ovat tulevia kesiä ajatellen kullan arvoista opittavaa. Kaksiemokunta on tälläisen jaokkeen tekemiseen yksi tapa jossa kaksi pesää yhdistettän niin etteivät kuningatar mehiläiset pääse kosketuksiin toistensa kanssa mutta työläiset voivat liikkua molempien pesien välillä(helppoa?).Myöhemmin nuo pesät sitten jaetaan ja hups meillä onkin neljä mehiläispesää kahden sijasta, tai jotenkin noin kait. Tuo mainitsemani Guru esimerkiksi on ostanut tasan kaksi pesää aloittaessaan harrastuksen vaan tänäpäivänä hänen 250 pesäänsä taitaa jo käydä jopa työstä.  Siis ensikaudella: Kaksiemokuntien rakentaminen ja jaokkeiden teko.

- Yksi mielenkiintoisimpia juttuja olikin sitten emon kasvatus ja emomaidon kerääminen jossa suoritetaan haastava toukansiirto 1.5 vuorokauden ikäisille 1.5mm:n mittaisille toukille eräänlaiseen keinoemokennoon. Pesälaatikoita on tässä vaiheessa jo useita päällekkäin joten eristetään emo osasta pesää jossa sitten luullaan että heidän emopa on häippäissyt ties minkä kuhnuriporukan kanssa paremmille munintapaikoille. Emoton pesä alkaakin kasvattamaan uutta Emoa johon valitaan nuo 1.5 vrk:n ikäiset toukat jotka on pesään vaivihkaa noissa keinoemokennissa ujutettu. Näitä sitten ruokitaan emomaidolla(katso  Munia ja Hunajia blogikirjoitus) jonka voi kerätä talteen tai antaa toukan kehittyä ja haudotaan siitä uusi kuningatar. Tätä siis ensi kesänä: Emomaidon keruu ja uusien Emojen kasvatus.

- Paljon muutakin tietysti kuuluu mehiläishoitajan arkeen muttei kaikkea pysty tai siis edes muista, kuitenkin yksi tärkeimmistä mutta samalla myös helpoimmin hoidettavissa olevista toimista on punkkien torjunta muurahaishappokäsittelyllä samaan aikaan kun aloitetaan pesän talviruokinta 67%:lla  sokeriliuoksella. Lisäksi samaiseen vaivaan suoritetaan vielä myöhään syksyllä sekä mahdollisesti keväällä oksaalihappokäsittely. Ensi vuoden muistilistaan: Happokäsittelyt ja Virran Riittävyys kaikkiin edellä mainittuihin.

-Mikäli vielä jotain muistettavaa täytyisi listata, muistetaan että, jos susikoiran isä on susi ja äiti on koira, ei kannata käyttää samaa logiikkaa  jos vastaan liitelee tälläinen otus .


Aitojen Asioiden Alkulähteillä  -Jari