Päivityksiä
Aloitetaanpa Aluksi Arasta Amalgaami Aiheesta. Suoritimme siis amalgaamisaneeraukset vaimoni kanssa paikallisen hamppilekurin hellässä hoivassa. Eipä tuosta toimenpiteestä mitään negatiivisia tuntemuksia ole ainakaan vielä ilmaantunut, päinvastoin. Esimerkiksi vaimolla on jo nuoruusiästä asti vaivannut leuan akne häipynyt kyseisen toimenpiteen ja runsaan antioksidanttien(Astaksanttiini etunenässä) nauttimisen myötä. Lukuisien antibioottikuurien ja kaiken maailman myrkkyjen naamaan levityksien jälkeen taisi löytyä suhteellisen helppo ja lunnollinen
keino tuon kiusallisen vaivan poistoon. Tällähetkellä sitten popsitaankin antioksidanttien lisäksi aamuin illoin jotain Bentoniittisavi, Spiruliina, Clorella, Vehnänorasjauheita poistamaan elimistöstä epäpuhtauksia ja ties mitä raskasmetalleja joita sinne mahdollisesti lie kerääntynyt vuosien saatossa.
Toisekseen sitten syödään. Kun tuo kanalintulauma on tässä kesän mittaan kasvanut jo toiselle sadalle täytyi alkaa suunittelemaan kanalaumassa luonnollisesti myös runsaslukuisena esiintyvien urospuoleisten lintujen käyttöä, ja kuten siellä mehiläispesässäkin nuo karskit uroot sattuu olemaan vähän niinkuin ylimääräisiä jäseniä laumassa. Tokihan muutama kukkokin tietenkin tarvitaan että saadaan munista kuoriutumaan taas lisää sekä kanoja että noita aamuyöstä metelöinnin aloittavia kiusankappaleita. Mutta mitäkö näillä kiekujilla sitten muuten olisi käyttöä kuin nuo aamuöiset herätysten annot. Jos kukkoa viinissä kuulostaa tutulta voi arvata meidän kukoille valitsemamme käyttökohteen, joten sormi suussa pähkäilemään miten se himputin elukka sinne viiniin pitäisi laittaa kun ei ole aikaisempaa kokemusta moisesta rituaalista jossa tuo komea kannuksinen laumanjohtaja pataa varten valmistellaan. Onneksi mehiläishoidon guruni on sattumoisin myös metsästäjä joten pikainen soitto hänelle asian hoitamiseksi antaa vastauksen pulmaani. Muutaman päivän kuluttua saankin sitten oppia oikein kaulasta pitäen, siis kukon kaulasta on kiinni pidettävä kunnes kopautuksen jälkeen nyljetään nahka ja sulat pois ja saamme upean kukkopaistin suoraan uuniin laitettavaksi. Siis puhutaan ihan eri paistista kuin nuo tehotuotetut ja väkisin kavatetut stressibroilerit joita meille kauppojen hyllyillä tarjotaan, sen verran maukas on tämä vapaana tallustellut kotiruuan ystävä padassa muhittuaan. Onpahan muuten maksa ja kivipiirakin tosi maukkaita.
Kolmanneksi kerrotaan vielä ne mehiläiskauden aikkansaannokset. 135kg oli hunajatuotos kolmesta pesästä jonka lisäksi pesämäärä on kasvanut kauden aikana viiteentoista pörriäisyhdyskuntaan joista sitten ensi kaudella saadaan satoa, jos saadaan, sen verran epävarmalla pohjalla on tuo harrastus vielä toistaiseksi. Eli parisataa purkkia hunajaa on nyt purkitettuna eikä hajuakaan mitä noilla tekisi, kai ne siitä jossain vaiheessa tulee jaettua sukulaisille sun muille. Itsekin on tullut sorruttua tuota makeaa mehiläistuotetta maistamaan ja täytyy myöntää sen olevan aivan taivaallisen hyvää Turkkilaisen jugurtin kanssa nautittuna. Lisäksi jonkun verran pergakakkuja myös odottelee ensipakkasia joiden aikana nuo superfoodit on helppoa kerätä talteen.Käydään tuo mehiläisvuosi tarkemmin läpi vaikka seuraavassa kirjoitelmassa.
Ja vielä neljäntenä mainitsemisen arvoisena tapahtumana kuluneelta kesältä käymme läpi mielenkiintoisen tapauksen joka sattui tässä lähimaastossa nyt kun sienestysaika on parhaimmillaan, nimittäin. Toiveissani jo kauan elänyt lottovoitto jäi viime kierroksen hirmupotin jälkeen edelleen vain toiveisiin toisin kuin erään paikallisen Biokemistipariskunnan törmättyä eräällä sieniretkellään kummalliseen olioon joka osoittautui Hyväksi Haltijaksi. Haltija hämmästytti nuorenparin ihan äimäksi kerrottuaan kuinka hän voi toteuttaa rakastavaisille kolme toivomusta. Hieman elämää näkemätön nuori rouva tajusi heti tilanteen suoman mahdollisuuden huudahtaen: -Vatkain pitäs saada! Puolisonsa kauhistunut reaktio moiseen möläytykseen oli lähes samaa tasoa:- Työnnä nyt (sensored)uun se vatkaimes! Kolmannesta toiveesta oli sitten hieman erimielisyyttä mutta kyllä vatkain saatiin pelastettua. Tänäpäivänä sitten pariskunta varmaan vatkailee aitoa maalaiskermaa jos eivät, mene ja tiedä tapahtuman johdosta eronneet.
keino tuon kiusallisen vaivan poistoon. Tällähetkellä sitten popsitaankin antioksidanttien lisäksi aamuin illoin jotain Bentoniittisavi, Spiruliina, Clorella, Vehnänorasjauheita poistamaan elimistöstä epäpuhtauksia ja ties mitä raskasmetalleja joita sinne mahdollisesti lie kerääntynyt vuosien saatossa.
Toisekseen sitten syödään. Kun tuo kanalintulauma on tässä kesän mittaan kasvanut jo toiselle sadalle täytyi alkaa suunittelemaan kanalaumassa luonnollisesti myös runsaslukuisena esiintyvien urospuoleisten lintujen käyttöä, ja kuten siellä mehiläispesässäkin nuo karskit uroot sattuu olemaan vähän niinkuin ylimääräisiä jäseniä laumassa. Tokihan muutama kukkokin tietenkin tarvitaan että saadaan munista kuoriutumaan taas lisää sekä kanoja että noita aamuyöstä metelöinnin aloittavia kiusankappaleita. Mutta mitäkö näillä kiekujilla sitten muuten olisi käyttöä kuin nuo aamuöiset herätysten annot. Jos kukkoa viinissä kuulostaa tutulta voi arvata meidän kukoille valitsemamme käyttökohteen, joten sormi suussa pähkäilemään miten se himputin elukka sinne viiniin pitäisi laittaa kun ei ole aikaisempaa kokemusta moisesta rituaalista jossa tuo komea kannuksinen laumanjohtaja pataa varten valmistellaan. Onneksi mehiläishoidon guruni on sattumoisin myös metsästäjä joten pikainen soitto hänelle asian hoitamiseksi antaa vastauksen pulmaani. Muutaman päivän kuluttua saankin sitten oppia oikein kaulasta pitäen, siis kukon kaulasta on kiinni pidettävä kunnes kopautuksen jälkeen nyljetään nahka ja sulat pois ja saamme upean kukkopaistin suoraan uuniin laitettavaksi. Siis puhutaan ihan eri paistista kuin nuo tehotuotetut ja väkisin kavatetut stressibroilerit joita meille kauppojen hyllyillä tarjotaan, sen verran maukas on tämä vapaana tallustellut kotiruuan ystävä padassa muhittuaan. Onpahan muuten maksa ja kivipiirakin tosi maukkaita.
Kolmanneksi kerrotaan vielä ne mehiläiskauden aikkansaannokset. 135kg oli hunajatuotos kolmesta pesästä jonka lisäksi pesämäärä on kasvanut kauden aikana viiteentoista pörriäisyhdyskuntaan joista sitten ensi kaudella saadaan satoa, jos saadaan, sen verran epävarmalla pohjalla on tuo harrastus vielä toistaiseksi. Eli parisataa purkkia hunajaa on nyt purkitettuna eikä hajuakaan mitä noilla tekisi, kai ne siitä jossain vaiheessa tulee jaettua sukulaisille sun muille. Itsekin on tullut sorruttua tuota makeaa mehiläistuotetta maistamaan ja täytyy myöntää sen olevan aivan taivaallisen hyvää Turkkilaisen jugurtin kanssa nautittuna. Lisäksi jonkun verran pergakakkuja myös odottelee ensipakkasia joiden aikana nuo superfoodit on helppoa kerätä talteen.Käydään tuo mehiläisvuosi tarkemmin läpi vaikka seuraavassa kirjoitelmassa.
Ja vielä neljäntenä mainitsemisen arvoisena tapahtumana kuluneelta kesältä käymme läpi mielenkiintoisen tapauksen joka sattui tässä lähimaastossa nyt kun sienestysaika on parhaimmillaan, nimittäin. Toiveissani jo kauan elänyt lottovoitto jäi viime kierroksen hirmupotin jälkeen edelleen vain toiveisiin toisin kuin erään paikallisen Biokemistipariskunnan törmättyä eräällä sieniretkellään kummalliseen olioon joka osoittautui Hyväksi Haltijaksi. Haltija hämmästytti nuorenparin ihan äimäksi kerrottuaan kuinka hän voi toteuttaa rakastavaisille kolme toivomusta. Hieman elämää näkemätön nuori rouva tajusi heti tilanteen suoman mahdollisuuden huudahtaen: -Vatkain pitäs saada! Puolisonsa kauhistunut reaktio moiseen möläytykseen oli lähes samaa tasoa:- Työnnä nyt (sensored)uun se vatkaimes! Kolmannesta toiveesta oli sitten hieman erimielisyyttä mutta kyllä vatkain saatiin pelastettua. Tänäpäivänä sitten pariskunta varmaan vatkailee aitoa maalaiskermaa jos eivät, mene ja tiedä tapahtuman johdosta eronneet.
Tässä Virtaa Riittää
Aitojen Asioiden Alkulähteillä -Jari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti